Nousu häämöttää

Rahamarkkinoilla on ollut sellainen hytinä jo kolmisen kuukautta, että "maailma on palaamassa raiteilleen". Vilkuilin vuoden vaihteessa EVLIN raportteja ja historian tulkintoja mm. siitä, miten kauan kestää reaalitalouden nousun alkaminen jos rahatalouden taantuma kestää puolesta useampaan vuoteen.Raportin mukaan jos rahamarkkinoiden elpyminen on todellisesti alkanut huhtikuussa (näin minä uskon), reaalitalous aloittaa nousun syyskuussa. Tällöin taantuman on laskettu alkaneen elokuun kieppeillä 2008. Historia kuitenkin sadalta vuodelta pohjautuu USA-Eurooppa vetoiseen suhdannevaihteluun ja tilanne saattaa ollakin nyt toinen. Kiinassa ja Brasiliassa näyttävät rahamarkkinat elpyvän nopeammin kuin muualla ja valtikka maailmantalouden noususta on selvästi siirtynyt Kiinan kansalle (kuluttajille ja työn hinnalle/ahkeruudelle). Kun vielä Suomen näkökulmasta huomioidaan Venäjän mahdollisuudet varsin ripeäänkin nousuun riippuen öljyn hinnasta, mikä on jo Venäjän kansantalouden kannalta "voiton puolella" eli yli 50 $/barrel - ei pelätty 5-10 vuoden nälkäkuuri ehkä toteudukaan. Valtiovallan toimet mm. rakentamisen suhteen ovat olleet ripeitä ja korjausrakentamisessa on itseasiassa aikamoinen buumi. Kunhan vielä uudisrakentaminen palaa lähes ennalleen - uskoisin 2010 lopussa, niin tästä voidaan selvitä kansalaisina aika vähin vaurioin. Kuten aikaisemmassa blogissa totesin, pienyrittäjistä iso joukko ei selviä niin hyvin. Konkursseja ja alasajoja tulee juuri nousun kynnyksellä ja niillä voi olla merkittäviä vaikutuksia paikallisesti.

Luova toimiala on suuri mahdollisuus

Luovaan toimialaan kuuluva liiketoiminta ylitti jo muutama vuosi sitten koko autoteollisuuden arvon Euroopassa. Suomessakin on heräilty toimialan tarjoamaan mahdollisuuteen samalla kun teolliset alat ovat voimakkaassa murrosvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi valtakunnallisen luovien toimialojen kehitysstrategian 2015 ja siinä on hyvä raami alan yritystoiminnan virkistämiseksi.Itä-Suomi on mielestäni tällä toimialalla täysin samalla viivalla muun Suomen kanssa. Monimuotoinen kulttuuri lukuisine tapahtumineen kesäteattereista alkaen on ponnahduslauta alan liiketoiminnan ammattimaiselle vahvistamiselle. Musiikin puolella ovat saaneet alkunsa useat kansainväliset menestyjät ja elokuva-ala elää voimakasta luomiskautta. Kuvataiteiden, tanssin ja kirjallisuuden parissa on runsaasti kehityskykyistä potentiaalia.Elämysmatkailun voimistamiselle on niinikään hyvät edellytykset.Viime vuosien takaiskut mm. telekommunikaatio-,metsä-, ja puutuoteteollisuuden yrityksissä ovat horjuttaneet voimakkaasti työpaikkarakennetta. Yrityksemme Profit-Visio Oy haluaa olla mukana luovan toimialan vahvistamisessa tarjoamalla kansainvälisen tason asiantuntijapalveluja luovan toimialan yrittäjille ja muille toimijoille.

Mediaa ei kiinnosta yrittäjien ahdinko

Tuntuu todella turhauttavalta lukea ja kuulla tiedotusvälineitten uutisointia hangillahiihtelystä, syyllisten hakemisesta ja poliittisesta väittelystä, minkä kohde on lähinnä, mitä joku tarkoitti sanoessaan jotakin. Siihenpä vielä tarjoillaan milloin mitäkin sanktioita yleislakosta lähtien höysteeksi. Samaan aikaan erityisesti toimitusketjujen päissä olevia tuhansia yrittäjiä uhkaa todellinen ahdinko. Velkarahalla pyörivät metsäalan koneet, kuljetuskalusto, alihankintaa tekevät sorvit ja muut koneet ovat lähestulkoon pysähtymässä.Työntekijöiden lomauttaminen ei lopeta korkojen maksua ja velan lyhennyksiä kun varsin usein panttina on juuri se elintärkeä kalusto.Rahoitusyhtiöt eivät juuri lainaehtojaan muuta kuin muutamalla kuukaudella.Yrittäjän omat tulot tyrehtyvät kokonaan kun turvajärjestelmiä ei yksinkertaisesti ole.Pienyrityksistä merkittävä osa on henkilöyhtiöitä ja ahdinko uhkaa koko yrittäjäperheen henkilökohtaista taloutta asunnosta alkaen. Sitten vielä se vaakakupin toinen puoli. Esim. metsäkoneyrittäjät ovat elintärkeä kohderyhmä koneitten valmistajille. Taloudellinen ahdinko lykkää mahdollisuuksia tehdä uusinvestointeja vuosiksi eteenpäin. Jos koneitten valmistajilla ei ole asiakkaita, ajetaan tehtaita pienelle teholle ja toimittajaverkostolle se tarkoittaa ankeita aikoja. Konkursseilta ei tulla välttymään ja monelle kovaan työhön tottuneelle yrittäjälle se tarkoittaa tulevaisuuden uskon menettämistä. Toivoisin että tuhansien yrittäjien meneillään oleva ja kiihtyvä ahdinko kiinnostaisi tavan kansalaisia, poliitikkoja ja myös tiedotusvälineitä. Niin - ja kiinnostus johtaisi positiivisiin toimenpiteisiin tämän yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeän kohderyhmän auttamiseksi.

Hyvinvointiyhteiskunta ja saavutetut edut

Kun seuraa läheltä yritysmaailman pyristelyä reaalitalouden pahentuessa ja toisaalta yhteiskunnallista keskustelua saavutettujen etujen kiinnipitämisestä - herää kysymys mihin Suomi on ajautumassa.Eläkekeskustelu on mitä mainioin esimerkki siitä. Ylipäätään miten tilanne on ajautunut tähän jamaan, missä keskimääräinen eläkkeellejäämisikä on 59 vuotta samalla kun ihmisen elinkaari on jatkuvasti pidentynyt. Miten on päädytty 63 vuoden tavoiteikään kun kilpailijamaissa tavoiteikä eläkkeellejäämiseksi on korkeampi. On toki ymmärrettävää että suuri osa kansasta ei ehdi perehtyä nykyiseen - rajusti muuttuneeseen maailmanjärjestykseen, mutta kun kansakunnan keulakuvatkin tuntuvat heittäytyvän täysin tietämättömäksi siitä, mitä ympärillämme tapahtuu - tuntuu hyvin oudolta. Haluan tässä tilanteessa korostaa sotien jälkeen 50 vuoden ajan vallinnutta metsäteollisuuden merkitystä rakenteisiimme ja nyttemmin Nokian nousun vaikutusta Suomen kansantalouteen viimeisen 15 vuoden aikana.Jos jotakin pitäisi oppia on se, että mikään ei ole ikuista - ei Nokiakaan. Kuinka silloin voisi olettaa että saavutetut edut voidaan säilyttää sumeilematta. Jos vientimme pysyy ja jopa laskee tämän hetken tasolta ja tilannetta kestää 5-10 vuotta - on edessä saavutettujen etujen pakolliset purkutalkoot. Eihän meillä kotipiireissä ja arkielämässä ole juurikaan saavutettuja etuja. Tulee avioeroja, lapsenkasvatusongelmia, "homevaurioita" jne. Niistä on vaan selvittävä. Kyllä voimavarat pitäisi yhteistuumin suunnata kansantuotteen säilyttämiseen ja jopa kasvattamiseen. Yhteiskunnan pitäisi kyetä mukautumaan nopeasti ja mieluummin etukäteen maailman myllerryksiin. Kun menee taas paremmin - reagoidaan toiseen suuntaa.

Yrityskaupoissa tulossa ostajan markkinat

Taantuma ei pysäytä ajankulua. Eläkeikään ehtivien yrittäjien määrä kasvaa kovaa vauhtia vuosi vuodelta. Yrittäminen jo itsessään on riskinottoa saati sitten koko yrityksestä luopuminen. Markkinat määrittävät hinnat myös yrityksille.Kun koko liiketoimintaympäristöjen arvot ovat kauttaaltaan laskeneet niin on vaikea kuvitella, ettei se vaikuttaisi juuri "minunkin yritykseni arvoon". Hyväkuntoinen ja strategisesti terve yritys on aina myytävissä. Ajankohta voi olla paras juuri nyt vaikka hinta olisikin 30% tai jopa puolet edullisempi kuin vuoden 2008 alkupuolella. Ostajien kannattaa olla nyt valppaana. Tarjolla on ja lähivuosina tulee lisää varsinaisia "helmiä". Äärimmäisen tärkeää koko yhteiskunnan kannalta on että elinvoimaiset yritykset löytävät jatkajansa ja yritykset pystyvät valmistautumaan ja uudistumaan tulevaisuutta varten.

Onko Pohjois-Karjalan teollinen selkäranka murtunut?

Kun on 24 vuotta nähnyt teollisen kehityksen maakunnassa, olen otsikon asiaa pohdiskellut. Vuonna 1985 tänne muuttoni aikaan vanhat kaivokset (Outokumpu ja Pyhäselkä) olivat kuta kuinkin ajettu alas.Suomen Vuolukivi oli murtautumassa tulisijamarkkinoille ja Outokummussa teollisuuskylän kehitys oli paikkaamassa kaivoksen jättämää tyhjiötä. Rauma-Repola oli "pukeutumassa" uuteen asuunsa, joka tänä päivänä tarkoittaa John Deereä verkostoineen. Runon ja Rajan tie sai varrelleen Kägösen, Korpiselkätalon, Taistelijan talon,Kalastajatalon sekä Sotkan Bomban yhteyteen. Ihmettelyä herättivät Keslan ja Tulikiven listautuminen pörssiin ja monet muut teolliset "piristeet". Minulla oli vuosina 86-87 tilaisuus kartoittaa noin 70 teollista yritystä. Suurin muutos runsaan 20 vuoden aikana on tapahtunut verkostoitumisessa ja johtamisen kulttuureissa. Paikalliselta tasolta on noustu kansalliselle ja kansainväliselle tasolle. Kokonaisuutena teollinen rakenteemme on sekä taloudellisesti että strategisesti nyt huomattavasti paremmassa jamassa kuin silloin. Matkailussa muutos on huomattavasti pienempi - mahdollisuuksia ei ole osattu hyödyntää, mikä johtunee yhteistyökyvyn puutteesta. Sanontaan, että se mikä ei tapa se vahvistaa - uskon teollisen rakenteemme puolella vahvasti. Selkärangassa on runsaasti hiusmurtumia, mutta ne kyllä luutuvat nopeasti ja kehitys parin vuoden päästä jatkuu entistä terhakampana.

Yrityksien hallituksista muutosvoimaa

Runsaat puoli vuotta jatkunut suhdannetaantuma on näin ulkopuolisen silmin tuonut yhden mielestäni tärkeän seikan ”luupin alle”- sen, missä tilassa ovat yrityksien hallitukset. Muodollisesta hallituksesta ei ole apua.Yrittäjäjohtajalle muutos-tilanteet ovat vaikeita, koska kaikista ratkaisuista päätöksenteon vastuun joutuu kantamaan itse. Nopealla aikavälillä on ulkopuolisen asiantuntijankin käyttäminen vaikeaa, koska henkilön, joka ei tunne yrityksen liiketoimintaympäristöä, sen toimintatapoja ja kulttuuria, on lähes mahdotonta tehdä nopeasti syvällisiä johtopäätöksiä.

Toimiva johtoryhmä tai vaikkapa muutamasta avainhenkilöstä koostuva tiimi on arvokas keskustelufoorumi kriisin yllättäessä. Mutta hallituksen vastuuta sillekään ei voi vierittää. Hallitustyöskentelyn aktivoimista ovat mm. Finnvera ja kauppakamarit ajaneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Vaikka tuloksia alkaa olla näkyvissä; pienemmän pään yrityksissä innostuminen hallitustyöskentelyn kehittämiseen ottaa aikansa. Omistajat, jotka ovat aloittaneet ammattimaisen hallitus – tai viiteryhmätyöskentelyn (hallituksenomainen työskentely, missä ulkopuolisella ei ole juridista vastuuta) eivät ole niitä purkaneet - ei ainakaan ole minun tiedossa.

Jos hallitustyöskentelyn sisältöä ei jatkuvasti kehitetä voi siitä muodostua ”syödään pihvit ja juodaan kahvit” kerho ja näin hallituksesta tuleekin kehityksen jarru ja useimmiten operatiivisen johdon kumileimasin. Hallituksen pätevyys on jäsenten pätevyyttä ja yhteistyökykyä ensisijaisena kohteena yrityksen menestyminen. Hyvältä hallitukselta on lupa odottaa kriittisyyttä myös säännölliseen itsensä arvioimiseen.