lauantai 8. toukokuuta 2010

Kreikan heijasteet

Pakkohan se on ottaa kantaa EU/Suomi/Kreikka tilanteeseen ja tuoda oma näkemyksensä tavantallaajan ja yritysmaailman suuntimasta.Mielestäni valtioitten menestysmismahdollisuudet ja menestyksen ylläpitäminen muistuttaa enenevässä määrin yritysmaailman hyvien pelisääntöjen noudattamista ja tilaa missä strategisesti ja operatiiviseti terveet yritykset kehittyvät ja pärjäävät vuodesta toiseen.Ajatelkaapa yritystä ilman pelisääntöjä - tilannetta missä työntekijät saisivat lisäansioita käyttämällä yrityksen koneita ja laitteita veloituksetta ja/tai tekemällä hommia muille ja itselleen firman työajalla. Samaisessa firmassa yrittäjä ja johto voisivat kuta kuinkin vapaasti päättää, minkälaisen summan ilmoittavat veronkerääjille ja minkälaisen summan käyttävät omiin tarkoituksiinsa.

Korruptoituneet ja vilunkia pelaavan valtion silmäätekevät (siis ihmiset) toimivat juuri näin. Toimintatavat ja huono moraali leviävät ja aikaa myöten valtaosa kansakunnasta (tai yrityksen kyseessä ollessa organisaatiosta) samaistuu tällaiseen tekemisen meininkiin. Jo Raamatusta löytyy kosolti esimerkkejä holtittomasti eläneiden kansakuntien kohtalosta. Jotenkin nuo tuhansia vuosia eläneet eteläiset valtiot eivät näytä ottavan opikseen vaan sama "siat vatukossa eläminen" toistuu muutaman sadan vuoden välein. Jos ulkopuolella olisi heikkoja kansakuntia ja liittoja niin sotatilanne olisi päällä hyvin nopeasti. Mikäpäs sen helpompaa kuin vierittää syy muitten niskaan ja hyökätä porukassa ulkopuolisten apajille. Onneksi tämä ei ole ainakaan helposti mahdollista. Jo Euroopan sisäisen turvallisuuden takia EU pitäisi saada pidettyä koossa ja yhteneväisenä.

Veikkaan että mm. Kreikassa, Italiassa, Espanjassa ja Portugalissa henkilöstö- ja toimintapolitiikka vaihtuu ja muuttuu raskaalla kädellä ohjautuen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se kun on valtaosin ihmisistä kiinni miten pitkäjänteistä tulevaisuutta rakennetaan niin valtio- kuin yritystasollakin. Huonoin homma tässä EU:n sisällä riehuvassa kriisissä on se, että voimme syöksyä sisäiseen taantumaan sekä lisätyöttömyyteen ja näin kilpailukykymme rapautuu entisestään jos tilannetta ei saada vakautettua. Pankkeja on turha laittaa syntipukeiksi. Muut kuin yksittäiset pankit määrittelevät maakohtaiset luottoluokitukset ja pankit yleensä tekevät päätöksiään sen mukaan. Toki jos saisin päättää nostaisin kaikkien maailman pankkien vakavaraisuusvaatimusta, että niillä olisi enemmän pelivaraa kestää suhdannevaihteluita. Jos nyt Saksan ja Ranskan - joka tapauksessa edelleen heikossa hapessa olevien pankkien - vastuuta nostettaisiin merkittävästi, korot lähtisivät aika nopeasti nousuun sekä valtion veloissa, että myös yksittäisen asuntolainaa omistavan pohjoiskarjalaisen perheen kohdalla. Nousu voisi olla dramaattinen ja voin vain kuvitella miltä nuoresta parista tuntuisi jos 15 vuoden maksuajallla olevan 200 000 euron lainan korko kohoaisi nykyisestä kolmesta esim. kahdeksaan prosenttiin (kulut kasvaisivat noin 10 000 euroa vuodessa). Osalle yrityksiä jo parin-kolmen prosentin koronnousu olisi kohtalokasta ja lisää porukkaa lähtisi kilometritehtaalle.

Toivoisin, että muutamat poliitiikot ajattelisivat nokkaansa pidemmälle heitellessään vaatimuksia Suomen yksipuolisesta vetäytymistä tai utopistisista pakotteista. No jotain hyötyäkin voi olla näköpiirissä. Nimittäin vienti Ruotsiin ja Englantiin helpottuu EU:n sisällä valuuttamuutoksien johdosta ainakin tilapäisesti ja EURON devalvoitumisen myötä myös Aasiaan, Venäjälle ja USA:han jos vain noissa maissa kysyntä kasvaa. Tilanne on joka tapauksessa Etelä-Euroopan suhteen todella vaikea ja nyt tarvitaan muutaman vuoden pituinen yhteistuumin tehty ratkaisu millä ei vaaranneta orastavaa nousukautta. On vain luotettava, että markkinavoimien tuella saadaan kepulikonsteja käyttävät ja löyhän moraalin omaavat valtiot kuriin ja vaihtamaan vastuuhenkilönsä sellaisiin, jotka aidosti ajattelevat kansalaistensa parasta. Kurinpalautusta asia vaatii myös sikäläiseen yritysmaailmaan - harmaasta taloudesta eroon ja veronkerääjille on maksettava se mikä niille lain mukaan sovitaan niin että muitten valtioiden todennäköinen tuki voidaan jonakin päivänä maksaa takaisin.