Onko peruutuspeili muutamille ainoa peili

Lakot ja lakon uhkat ovat sävyttäneet suomalaisten kujanjuoksua niin pitkään kuin oma muistini antaa myötä. Jotenkin koko työmarkkinaosapuolten neuvottelujärjestelmä on eristäytynyt ajan myötä omaksi alakulttuurikseen, mihin on entistä vaikeampi luoda kontaktia ja ymmärtää mistä on kysymys. Saavutetut edut on huomattavasti suurempi tekijä kuin valtakunnan edut. Saavutetut edut näkyvät peruutuspeilistä ja ne tuntuvat olevan monille paljon tärkeämpi asia kuin tuulilasin edessä oleva näkymä. Itseasiassa saavutettujen etujen mahtipuolustajat ovat siirtyneet jo kokonaan takapenkille mistä peruutuspeilejä voi vaivattomasti vahtia ja kuskien paikalle on isketty äänitorvet, joiden putkinäkö riittää juuri ja juuri edessä olevan tien leveydelle. Kyllä väistämättä herää ajatus pienyrittäjyyden kehittämisestä ja heidän verkostoitumismahdollisuuksista hoitamaan erilaisia kriittisiä tomintoja. Esimerkiksi koko ahtaushomman voisi hoitaa viitisensataa palveluyritystä jotka tarvittaessa vuokraavat välineistön isommilta toimijoilta. Halukkaita yrittäjiä voisi olla hyvinkin tarjolla jo nykyisessä ahtaajakunnassa. Uskon, että tällaiseen suuntaan ollaan menossa monissa "historian havinan" toiminnoissa vaikkakin hitaasti. Ja eikö se olisi kuitenkin "matti meikäläisten" etu että kriittiset hommat hoituu kustannustehokkaasti ja riskittömästi. Tietysti tosi-tv jännitys hieman ohenisi, mutta jospa siksi ajaksi keksisi vaikka lenkillä pyörähtämisen. Suuri on ihmetykseni valtiovallan hampaattomuuteen näissä tilanteissa. Yhteiskuntaa on pidetty elinkelpoisena parisen vuotta suunnattomalla velanotolla, kiristämällä kuntien taloutta ja lisäämällä huimia summia työllistämiseen ja uudelleen kouluttamiseen. Kyllä noita toimenpiteitä pitäisi pystyä puolustamaan. On naurettavaa todeta, että asioihin ei voida puuttua koska kenenkään kansalaisen henkeä ei uhata. Jo riski ja ahdistus lakkojen mahdollisista seurauksista vaikuttaa tuhansien ihmisten henkiseen puoleen ja tragedioilta tuskin vältytään. Palatakseni otsikkoon - en voi välttyä johtopäätökseltä, että valtakunnassa on iso joukko kansalaisia, jotka eivät ole saaneet tarpeeksi tietoa ymmärtääkseen maailmanlaajuista temmellystä, missä tavoitellaan erilaisia tilauksia rajallisilta markkinoilta. Lapsenlapselle ostettavasta pienestä puuautostakin kilpaillaan maailmanlaajuisesti. Ja se puuauto halutaan ostaa merkkipäiväksi - ei sen jälkeen. Jos emme pysty pitämään oman vienti-ja tuontikaupan toiminnan laatua kilpailukykyisenä, seuraukset huomiselle ovat arvaamattomia. Maailmanlaajuinen kilpailu on nimittäin aivan erilaisessa tilassa kuin se koskaan on ollut. Tällä menolla noita työuriakaan ei tarvitse pidentää - ei ole nimittäin mitään tekemistä. Niin - peruutuspeilistä ei voi ennakoida tulevaisuutta.