tiistai 18. lokakuuta 2011

Älkää unohtako yritysnäkökulmaa

Valitsevassa kriisikeskustelussa, arvioissa ja ”kirveen heiluttelussakin” mielestäni on unohdettu tai ehkäpä se on liian vaikea kohde; nimittäin yrityksien tekemät varautumiset ja toimenpiteet. Suomessa 90-luvun alun poliittinen sähläys Neuvostoliiton romahduksen jälkeen yllätti yritysmaailman ns. ”housut kintuissa” ja jälki oli sen mukaista. Nuorempi polvi ei ehkä ole tietoinen, että laskua pankkien alasajosta ja yrityksien konkursseista maksettiin yli 10 vuotta. Onneksi oli kasvava Nokia ja muulle teollisuudelle avoin Eurooppa. Ilman noita kahta selviytyminen olisi ollut todella tuskaista. Tuosta 90-luvusta voisi sen oppia, että kun on jatkuvuutta, vaikeastakin ajasta selvitään. Kolme vuotta sitten Lehmans konkurssi teki isossa mittakaavassa samanmoisen ilmiön erityisesti USA:ssa. Suomessa yritykset olivat vuonna 2008 ja ovat edelleen varsin hyvin varautuneita nopeisiin muutoksiin. Uskon että Lehmansin jälkeen varautuminen koskee nyt laajasti koko eurooppalaista yrityskenttää ja tässä mielessä Kreikka-kriisin pitkittymisellä ovat olleet ”hyvätkin” puolensa. On ollut aikaa järjestelyihin. Yritysmaailma ei ole nyt ”housut kintuissa”. Sama koskee kotitalouksiakin, joka on se perimmäinen ”takaajaryhmä”.

USA:ssa on monilla toimialoilla työpaikkojen siirtyminen takaisin Kiinasta tosiasia ja ennuste (mm. Boston Consulting Group) on useamman miljoonan työpaikan paluusta vuosikymmenen loppuun mennessä. Samanmoista ilmiötä on havaittavissa jopa Pohjois-Karjalassa metalliteollisuudessa. Luotan kriisin torjunnassa erityisesti perheyrityksiin ja sellaisiin kasvollisiin pörssiyhtiöihinkin, joilla strateginen valta ja päätöksenteko ovat Euroopassa. Yrityksien jatkuvuuden ja pitkän elinkaaren puolesta ollaan varmasti valmiita taistelemaan. Euroopan sisämarkkinoissa on vielä valtavasti kehittämistä ja uudet EU-valtiot sekä tiivis yhteistyö Venäjän kanssa tarjoaa hyvät mahdollisuudet uudelle jatkuvuus- ja kasvustrategialle. Onneksi yrityskenttä ei ole jähmettynyt poliittisen kentän tapaan vaan siellä kyllä tapahtuu koko ajan. Se on sitä reaalitalouden markkinavoimaa ja substanssia. Hyvät ystävät, sillä ei ole merkitystä onko lainaa miljoona tai kaksi jos ei ole jatkuvuutta. Kumpaakaan ei pysty pysähtyneessä tilassa maksamaan.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Luovuus, osaaminen ja yrittäjyys Suomen voimavara

Yhteiskuntamme tarvitsee uusia pitkän tähtäimen painotuksia koulutukseen, hallintoon sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Suomalainen on ollut kautta aikojen luova ja kekseliäs. Sivistyksemme on syntynyt ruotsalaisuuden ja slaavilaisuuden yhteisessä kehdossa ja poikinut yhden maailman toimivimmista osaamisen kehittämisjärjestelmistä. Savupiipputeollisuus jätti pienyritystoiminnan ja yrittäjyyden merkityksen varjoonsa lähes 50 vuodeksi. Rakenteiden murroksessa ja suurteollisuuden kilpailukyvyn kadotessa on pk- yritystoiminta elänyt voimakasta kehitysvaihetta viimeiset 30 vuotta. Yrittäjyys on tänään ja tulevaisuudessa paljon enemmän kuin yrittäjä. Yrittäjämäinen toiminta on yhä useimmin osa työyhteisön kulttuuria. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus ja velvollisuus käyttää aivojaan ja omaa osaamistaan yrityksen ja työyhteisön kehittämiseksi. Ei riitä, että tekee asiat oikein ja hyvin; on pystyttävä pohtimaan, ovatko tehtävät asiat varmasti oikeita. Nyt jos koskaan tarvittaisiin aidosti ”oppivan organisaation” ja ”oppivan yrityksen” periaatteiden käyttöönottoa. Mielestäni luovuus, osaamisen kehittäminen ja yrittäjyys pitäisi saada läpileikkaavaksi kaikessa tekemisessä ja koulutuksessa.

Sinällään ”Luovat Toimialat” tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia uusien työtilaisuuksien synnyttämisessä. Hyvänä esimerkkinä on musiikki, jonka viennin arvo on kuluvana vuonna noin 40 MEUR. Viennin vauhdittajana on toiminut 2002 perustettu Musex, joka yhdistyi jokin aika sitten Fimicin kanssa muodostaen Music Finland ry:n. Jos viimeaikojen vauhti säilyy, niin vuosikymmenen lopulla voidaan hyvinkin saavuttaa useamman sadan miljoonan euron vienti. Koska jalostusarvo alalla on korkea, voi musiikkivienti pelkästään työllistää yli 10 000 henkilöä. Samansuuruisia lukuja esiintyy poistumasta paperi ja selloteollisuudessa viimeisen 10 vuoden ajalta.

Toki suurin vaikutus työllisyyteen ja vientiin saavutettaisiin luovuuden lisäämisellä vientiteollisuuden, matkailun ja vientiä tukevien asiantuntijapalvelujen tuotekehitykseen. Sekä luovuuden että yrittäjyyden vieminen osaksi organisaation toimintaa edellyttää uusajattelua työmarkkinajärjestöjen puolella. Miksipä ei yrittäjyyden opettaminen ja sen korostaminen voisi kuulua ay- liikkeenkin perussetteihin. Olen varma, että valtaosa yrittäjistä on valmis jakamaan tulosta työyhteisölle, joka yhdessä pystyy parantamaan yrityksen toimintaedellytyksiä ja pidentämään yrityksen ja oman työyhteisön elinkaarta.

Kuntauudistus ja julkisen hallinnon tehostaminen ovat kestoaiheita. Tarjotut porkkanat ja lääkkeet ovat enemmän tai vähemmän kosmeettisia. Tahtotila uudistuksiin ja muutoksiin tulisi syntyä enemmän rakenteiden sisältä. Onneksi julkisessa hallinnossa kuten yrityksissäkin sukupolvi on vaihtumassa. Nyt olisi tilaa luovuudelle, osaamiselle ja totta kai myös yrittäjyydelle. Siihen ei taida riittää vanhojen poliitikkojen kaartissa potentiaalia. Nuorennusleikkauksien myötä kaikkien puolueiden uudistuminen tulee saamaan vauhtia ja uudet kuntapäättäjät näkevät maailman laajemmasta horisontista kuin me vanhat homenokat.

Suomessa luova teollisuus työpaikkoina lienee samansuuruinen kaivosteollisuuden kanssa. Molemmat ovat tärkeitä. Suurin ero on siinä, että kaivamalla mineraalit maasta loppuvat mutta aivoissa ne vaan lisääntyvät mitä enemmän ja syvemmältä kaivetaan.