Valitsevassa kriisikeskustelussa, arvioissa ja ”kirveen heiluttelussakin” mielestäni on unohdettu tai ehkäpä se on liian vaikea kohde; nimittäin yrityksien tekemät varautumiset ja toimenpiteet. Suomessa 90-luvun alun poliittinen sähläys Neuvostoliiton romahduksen jälkeen yllätti yritysmaailman ns. ”housut kintuissa” ja jälki oli sen mukaista. Nuorempi polvi ei ehkä ole tietoinen, että laskua pankkien alasajosta ja yrityksien konkursseista maksettiin yli 10 vuotta. Onneksi oli kasvava Nokia ja muulle teollisuudelle avoin Eurooppa. Ilman noita kahta selviytyminen olisi ollut todella tuskaista. Tuosta 90-luvusta voisi sen oppia, että kun on jatkuvuutta, vaikeastakin ajasta selvitään. Kolme vuotta sitten Lehmans konkurssi teki isossa mittakaavassa samanmoisen ilmiön erityisesti USA:ssa. Suomessa yritykset olivat vuonna 2008 ja ovat edelleen varsin hyvin varautuneita nopeisiin muutoksiin. Uskon että Lehmansin jälkeen varautuminen koskee nyt laajasti koko eurooppalaista yrityskenttää ja tässä mielessä Kreikka-kriisin pitkittymisellä ovat olleet ”hyvätkin” puolensa. On ollut aikaa järjestelyihin. Yritysmaailma ei ole nyt ”housut kintuissa”. Sama koskee kotitalouksiakin, joka on se perimmäinen ”takaajaryhmä”.
USA:ssa on monilla toimialoilla työpaikkojen siirtyminen takaisin Kiinasta tosiasia ja ennuste (mm. Boston Consulting Group) on useamman miljoonan työpaikan paluusta vuosikymmenen loppuun mennessä. Samanmoista ilmiötä on havaittavissa jopa Pohjois-Karjalassa metalliteollisuudessa. Luotan kriisin torjunnassa erityisesti perheyrityksiin ja sellaisiin kasvollisiin pörssiyhtiöihinkin, joilla strateginen valta ja päätöksenteko ovat Euroopassa. Yrityksien jatkuvuuden ja pitkän elinkaaren puolesta ollaan varmasti valmiita taistelemaan. Euroopan sisämarkkinoissa on vielä valtavasti kehittämistä ja uudet EU-valtiot sekä tiivis yhteistyö Venäjän kanssa tarjoaa hyvät mahdollisuudet uudelle jatkuvuus- ja kasvustrategialle. Onneksi yrityskenttä ei ole jähmettynyt poliittisen kentän tapaan vaan siellä kyllä tapahtuu koko ajan. Se on sitä reaalitalouden markkinavoimaa ja substanssia. Hyvät ystävät, sillä ei ole merkitystä onko lainaa miljoona tai kaksi jos ei ole jatkuvuutta. Kumpaakaan ei pysty pysähtyneessä tilassa maksamaan.
tiistai 18. lokakuuta 2011
tiistai 11. lokakuuta 2011
Luovuus, osaaminen ja yrittäjyys Suomen voimavara
Yhteiskuntamme tarvitsee uusia pitkän tähtäimen painotuksia koulutukseen, hallintoon sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Suomalainen on ollut kautta aikojen luova ja kekseliäs. Sivistyksemme on syntynyt ruotsalaisuuden ja slaavilaisuuden yhteisessä kehdossa ja poikinut yhden maailman toimivimmista osaamisen kehittämisjärjestelmistä. Savupiipputeollisuus jätti pienyritystoiminnan ja yrittäjyyden merkityksen varjoonsa lähes 50 vuodeksi. Rakenteiden murroksessa ja suurteollisuuden kilpailukyvyn kadotessa on pk- yritystoiminta elänyt voimakasta kehitysvaihetta viimeiset 30 vuotta. Yrittäjyys on tänään ja tulevaisuudessa paljon enemmän kuin yrittäjä. Yrittäjämäinen toiminta on yhä useimmin osa työyhteisön kulttuuria. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus ja velvollisuus käyttää aivojaan ja omaa osaamistaan yrityksen ja työyhteisön kehittämiseksi. Ei riitä, että tekee asiat oikein ja hyvin; on pystyttävä pohtimaan, ovatko tehtävät asiat varmasti oikeita. Nyt jos koskaan tarvittaisiin aidosti ”oppivan organisaation” ja ”oppivan yrityksen” periaatteiden käyttöönottoa. Mielestäni luovuus, osaamisen kehittäminen ja yrittäjyys pitäisi saada läpileikkaavaksi kaikessa tekemisessä ja koulutuksessa.
Sinällään ”Luovat Toimialat” tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia uusien työtilaisuuksien synnyttämisessä. Hyvänä esimerkkinä on musiikki, jonka viennin arvo on kuluvana vuonna noin 40 MEUR. Viennin vauhdittajana on toiminut 2002 perustettu Musex, joka yhdistyi jokin aika sitten Fimicin kanssa muodostaen Music Finland ry:n. Jos viimeaikojen vauhti säilyy, niin vuosikymmenen lopulla voidaan hyvinkin saavuttaa useamman sadan miljoonan euron vienti. Koska jalostusarvo alalla on korkea, voi musiikkivienti pelkästään työllistää yli 10 000 henkilöä. Samansuuruisia lukuja esiintyy poistumasta paperi ja selloteollisuudessa viimeisen 10 vuoden ajalta.
Toki suurin vaikutus työllisyyteen ja vientiin saavutettaisiin luovuuden lisäämisellä vientiteollisuuden, matkailun ja vientiä tukevien asiantuntijapalvelujen tuotekehitykseen. Sekä luovuuden että yrittäjyyden vieminen osaksi organisaation toimintaa edellyttää uusajattelua työmarkkinajärjestöjen puolella. Miksipä ei yrittäjyyden opettaminen ja sen korostaminen voisi kuulua ay- liikkeenkin perussetteihin. Olen varma, että valtaosa yrittäjistä on valmis jakamaan tulosta työyhteisölle, joka yhdessä pystyy parantamaan yrityksen toimintaedellytyksiä ja pidentämään yrityksen ja oman työyhteisön elinkaarta.
Kuntauudistus ja julkisen hallinnon tehostaminen ovat kestoaiheita. Tarjotut porkkanat ja lääkkeet ovat enemmän tai vähemmän kosmeettisia. Tahtotila uudistuksiin ja muutoksiin tulisi syntyä enemmän rakenteiden sisältä. Onneksi julkisessa hallinnossa kuten yrityksissäkin sukupolvi on vaihtumassa. Nyt olisi tilaa luovuudelle, osaamiselle ja totta kai myös yrittäjyydelle. Siihen ei taida riittää vanhojen poliitikkojen kaartissa potentiaalia. Nuorennusleikkauksien myötä kaikkien puolueiden uudistuminen tulee saamaan vauhtia ja uudet kuntapäättäjät näkevät maailman laajemmasta horisontista kuin me vanhat homenokat.
Suomessa luova teollisuus työpaikkoina lienee samansuuruinen kaivosteollisuuden kanssa. Molemmat ovat tärkeitä. Suurin ero on siinä, että kaivamalla mineraalit maasta loppuvat mutta aivoissa ne vaan lisääntyvät mitä enemmän ja syvemmältä kaivetaan.
Sinällään ”Luovat Toimialat” tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia uusien työtilaisuuksien synnyttämisessä. Hyvänä esimerkkinä on musiikki, jonka viennin arvo on kuluvana vuonna noin 40 MEUR. Viennin vauhdittajana on toiminut 2002 perustettu Musex, joka yhdistyi jokin aika sitten Fimicin kanssa muodostaen Music Finland ry:n. Jos viimeaikojen vauhti säilyy, niin vuosikymmenen lopulla voidaan hyvinkin saavuttaa useamman sadan miljoonan euron vienti. Koska jalostusarvo alalla on korkea, voi musiikkivienti pelkästään työllistää yli 10 000 henkilöä. Samansuuruisia lukuja esiintyy poistumasta paperi ja selloteollisuudessa viimeisen 10 vuoden ajalta.
Toki suurin vaikutus työllisyyteen ja vientiin saavutettaisiin luovuuden lisäämisellä vientiteollisuuden, matkailun ja vientiä tukevien asiantuntijapalvelujen tuotekehitykseen. Sekä luovuuden että yrittäjyyden vieminen osaksi organisaation toimintaa edellyttää uusajattelua työmarkkinajärjestöjen puolella. Miksipä ei yrittäjyyden opettaminen ja sen korostaminen voisi kuulua ay- liikkeenkin perussetteihin. Olen varma, että valtaosa yrittäjistä on valmis jakamaan tulosta työyhteisölle, joka yhdessä pystyy parantamaan yrityksen toimintaedellytyksiä ja pidentämään yrityksen ja oman työyhteisön elinkaarta.
Kuntauudistus ja julkisen hallinnon tehostaminen ovat kestoaiheita. Tarjotut porkkanat ja lääkkeet ovat enemmän tai vähemmän kosmeettisia. Tahtotila uudistuksiin ja muutoksiin tulisi syntyä enemmän rakenteiden sisältä. Onneksi julkisessa hallinnossa kuten yrityksissäkin sukupolvi on vaihtumassa. Nyt olisi tilaa luovuudelle, osaamiselle ja totta kai myös yrittäjyydelle. Siihen ei taida riittää vanhojen poliitikkojen kaartissa potentiaalia. Nuorennusleikkauksien myötä kaikkien puolueiden uudistuminen tulee saamaan vauhtia ja uudet kuntapäättäjät näkevät maailman laajemmasta horisontista kuin me vanhat homenokat.
Suomessa luova teollisuus työpaikkoina lienee samansuuruinen kaivosteollisuuden kanssa. Molemmat ovat tärkeitä. Suurin ero on siinä, että kaivamalla mineraalit maasta loppuvat mutta aivoissa ne vaan lisääntyvät mitä enemmän ja syvemmältä kaivetaan.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Greece crisis creates a roadmap for better Europe
There are positive effects in Greece crisis. European decision- makers are known now better than ever - after “visiting” via TV and Internet our homes every day. The purpose of EU is becoming more familiar and citizens are able to evaluate issues in progress at real time. First target in the roadmap will be better connections and understanding of the decisions-makers and also better communication between politicians from different states.
In a way Greece is like mirror for other countries. For example in Finland one of first decisions made by new government was to allocate big sum to decline gray economy. Similar policy continues to raise every country in EU. Second line in the roadmap is better moral development, which means that Europeans perhaps will not accept weak moral and corruption either other countries in the world.
Healthier competition will be the third target line in the Roadmap. Europe needs a clear business strategy, which means better guide lines of support policy for the enterprises and R&D. EU has to be in front line in development of renewable energy sources and EU hopefully will demand similar development from our business partners outside of Europe. Healthier competition means also healthy working climate in all organizations. More work with good motivation will play very important role in building better and fair Europe.
Monetary economy has kicked over the traces. It is very easy to blame banks and other financial institutions. In my mind main reason is weak rules and non professional people behind the financial sectors. I think if the governments and main banks agree the rules to increase minimum equity rates for the banks to be more than 20 %, would solve many problems in the future. Of course supervision and sanctions has to be clear. Fourth line in the roadmap would be healthier financial sector and financially healthier states.
Tight relationship between EU and Russia will be almost vital condition for future development for both parties. The natural gas pipeline from Russia to middle Europe is a good example about long term relationship. Fifth target line in the roadmap will be the lasting relationship between EU and Russia.
I am sure that European Union will develop themselves much stronger at long term basis (20…50 years) because of the crisis in progress. We are facing several big problems, but there is not such, which are not solvable. Particularly I trust younger citizens, which are more worried about sustainable development and quality of life to them is much bigger issue than money.
In a way Greece is like mirror for other countries. For example in Finland one of first decisions made by new government was to allocate big sum to decline gray economy. Similar policy continues to raise every country in EU. Second line in the roadmap is better moral development, which means that Europeans perhaps will not accept weak moral and corruption either other countries in the world.
Healthier competition will be the third target line in the Roadmap. Europe needs a clear business strategy, which means better guide lines of support policy for the enterprises and R&D. EU has to be in front line in development of renewable energy sources and EU hopefully will demand similar development from our business partners outside of Europe. Healthier competition means also healthy working climate in all organizations. More work with good motivation will play very important role in building better and fair Europe.
Monetary economy has kicked over the traces. It is very easy to blame banks and other financial institutions. In my mind main reason is weak rules and non professional people behind the financial sectors. I think if the governments and main banks agree the rules to increase minimum equity rates for the banks to be more than 20 %, would solve many problems in the future. Of course supervision and sanctions has to be clear. Fourth line in the roadmap would be healthier financial sector and financially healthier states.
Tight relationship between EU and Russia will be almost vital condition for future development for both parties. The natural gas pipeline from Russia to middle Europe is a good example about long term relationship. Fifth target line in the roadmap will be the lasting relationship between EU and Russia.
I am sure that European Union will develop themselves much stronger at long term basis (20…50 years) because of the crisis in progress. We are facing several big problems, but there is not such, which are not solvable. Particularly I trust younger citizens, which are more worried about sustainable development and quality of life to them is much bigger issue than money.
keskiviikko 3. elokuuta 2011
Maailmantalous pahassa ahdingossa
Maailman taloutta ei saada kuriin. Hallitsematon tilanne jatkuu ja jopa pahenee. Hyvinvoinnin ylläpito, saavutetuista eduista kiinnipitäminen ja usko huomiseen velkarahan tuella eivät toimi yhdessä. Jotakin peruuttamatonta on tapahtumassa. Väestön kasvu ja ihmisten vaurastumisen halu suhteessa väheneviin fossiilisiin energiavaroihin ja maasta kaivettavan materiaalin ehtymiseen/ jalostuksen kallistumiseen, näyttää olevan liian ylivoimainen haaste. Kun vielä kaiken taloudellisen epävarmuuden, energiatalouden, teknologisen kehityksen ja ihmisten tarpeitten ja tottumusten yllä viuhtoo armoton tiedon mylläkkä eri tietoverkkojen kautta, on maailmanlaajuinen talouskeitos kiehumassa yli reunojen.
Vaikka periaatteessa jokaisella maailman kansalaisella on oikeus kohtuulliseen elintasoon, jokainen askel parempaan syö energiaa ja materiaalia. Todella suuret joukot Kiinassa ja Intiassa alkavat vasta lähiaikoina tietää, missä läntinen maailma ja oma ylempi keskiluokka menee. Japanissa vaurastuminen silmittömällä työnteolla ja jatkuvalla kilpailukyvyn kehittämisellä onnistui 90 luvulle saakka, mutta sitten tilanne ajautui samaan mihin USA on nyt joutumassa. Japanin 100 miljoonainen kansa sai kyllä tuotteet maailmalle kymmeniä vuosia, mutta suurikaan ahkeruus ei kata sitä, että maan omavaraisuus mm. materiaaleissa on hyvin vähäinen.
Kiinalla ja Intialla ovat valtavat sisämarkkinat, mutta kasvu kuitenkin pääosin riippuvainen USA-suhteesta. Jos aasialaiset tarvitsevat amerikkalaisten ostovoimaa myös jenkit tarvitsevat omalle liiketoiminnalleen aasialaisia asiakkaita. Meneillään oleva USA:n ja Euroopan ostovoiman ehtyminen ja muuttuminen valikoivaksi on lyhyellä aikavälillä myrkkyä maailman talouden kehitykselle. Ilmeisesti vain elintarviketuotanto on ala, jonka on ”pakko” pysyä pystyssä ja kasvaa. Vatsantäytettä tarvitsee jokainen.
Miten sitten maailman kansalainen tässä hullun myllyssä sukkuloi ja mihin pitäisi varautua. Ensinnäkin taantumat näyttävät olevan hyvin erilaisia toisiinsa verrattuna ja kukaan ei osaa ennakoida seuraavan taantuman syvyyttä ja vaikutuksia. USA:ssa ehkäpä suurin kansalaisia koskettava huoli on, että kiinteistöjen/asuntojen arvot, jotka romahtivat useissa osavaltioissa jopa 50 %, eivät ole palautuneet ja uusi taantuma voi synkistää valtavan kiinteistömassan arvoa edelleen. Asunnoista valtaosa on ostettu velkarahalla ja kun vakuudet pankeille laskevat edelleen niin miljoonia ja taas miljoonia perheitä on konkurssitilassa. No – samassa rytäkässä pankkienkin omavaraisuudet laskevat ennestään ja luottoluokituslaitosten pyövelit ovat valmiina. Korot nousee ja koko maa alkaa voida entistä huonommin. Kauppa Kiinaan ja Intiaan sekä Eurooppaan alkaa tyrehtyä ja siinäpä ne on eväät sille jollekin, jonka suuruutta on vaikea ennustaa.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, joka saa ”polttoaineensa” kansantalouden kehitykseen kansainvälisestä kaupasta ja erityisesti Euroopasta ei säästy taantuman kurimuksesta. Onneksi meillä on tuotantorakenne tasapainottunut Nokian vaikutuksen heikkenemisen myötä. Myös metsäteollisuuden suuret saneeraukset ovat takanapäin, joskin merkittäviä järjestelyjä on edelleen vireillä. Oma pankkijärjestelmämme on varsin hyvässä kunnossa, mutta jos esim. kiinteistöjen arvot laskevat 20…40 %, niin jopa ollaan jenkkien tapaisessa ahdingossa.
Mielestäni on erittäin tärkeää, että taantuman alkuvaiheen kulmakerroin saadaan mahdollisimman pieneksi. Sitä työtä EU-tasolla poliittisesti tehdään. Kreikan + muitten ahdinkoon joutuneiden valtioiden saaminen tasapainoon on ensiarvoisen tärkeää. Suomelle joka edelleen saa voimansa (ylijäämää kuluvana vuonnakin on syntynyt reippaasti) viennistä Eurooppaan, jättäytyminen neuvottelupöydistä ja päätöksenteosta olisi tuhoisaa. Suomen kauppa Venäjän suuntaan on ollut positiivisessa kierteessä ja se antaa meille edelleen mahdollisuuksia. Valtiovallan tuki vientitoimille Venäjän suuntaan on enemmän kuin tarpeen ja siinä tulisi poliittisten päättäjien ottaa rohkea etunoja. Me osaamme kyllä tuottaa tavaraa ja palveluja, mutta ainakin PK- yritykset tarvitsevat vastavakuuksia mm. toimitusaikaisiin maksuihin. Käytännössä tarvitaan enemmän ”natsoja” Finnveralle. Kaikki toimet, joilla yritykset ja työpaikat saadaan pidettyä tikissä ovat välttämättömiä. Silloin meillä on mahdollisuus edes jollain tavoin pitää kuntien ja valtion palvelurakenteet toiminnassa ilman lisävelkaa. Niin – se lisävelka kun tarkoittaisi Portugalin ja Italian tietä.
Vaikka periaatteessa jokaisella maailman kansalaisella on oikeus kohtuulliseen elintasoon, jokainen askel parempaan syö energiaa ja materiaalia. Todella suuret joukot Kiinassa ja Intiassa alkavat vasta lähiaikoina tietää, missä läntinen maailma ja oma ylempi keskiluokka menee. Japanissa vaurastuminen silmittömällä työnteolla ja jatkuvalla kilpailukyvyn kehittämisellä onnistui 90 luvulle saakka, mutta sitten tilanne ajautui samaan mihin USA on nyt joutumassa. Japanin 100 miljoonainen kansa sai kyllä tuotteet maailmalle kymmeniä vuosia, mutta suurikaan ahkeruus ei kata sitä, että maan omavaraisuus mm. materiaaleissa on hyvin vähäinen.
Kiinalla ja Intialla ovat valtavat sisämarkkinat, mutta kasvu kuitenkin pääosin riippuvainen USA-suhteesta. Jos aasialaiset tarvitsevat amerikkalaisten ostovoimaa myös jenkit tarvitsevat omalle liiketoiminnalleen aasialaisia asiakkaita. Meneillään oleva USA:n ja Euroopan ostovoiman ehtyminen ja muuttuminen valikoivaksi on lyhyellä aikavälillä myrkkyä maailman talouden kehitykselle. Ilmeisesti vain elintarviketuotanto on ala, jonka on ”pakko” pysyä pystyssä ja kasvaa. Vatsantäytettä tarvitsee jokainen.
Miten sitten maailman kansalainen tässä hullun myllyssä sukkuloi ja mihin pitäisi varautua. Ensinnäkin taantumat näyttävät olevan hyvin erilaisia toisiinsa verrattuna ja kukaan ei osaa ennakoida seuraavan taantuman syvyyttä ja vaikutuksia. USA:ssa ehkäpä suurin kansalaisia koskettava huoli on, että kiinteistöjen/asuntojen arvot, jotka romahtivat useissa osavaltioissa jopa 50 %, eivät ole palautuneet ja uusi taantuma voi synkistää valtavan kiinteistömassan arvoa edelleen. Asunnoista valtaosa on ostettu velkarahalla ja kun vakuudet pankeille laskevat edelleen niin miljoonia ja taas miljoonia perheitä on konkurssitilassa. No – samassa rytäkässä pankkienkin omavaraisuudet laskevat ennestään ja luottoluokituslaitosten pyövelit ovat valmiina. Korot nousee ja koko maa alkaa voida entistä huonommin. Kauppa Kiinaan ja Intiaan sekä Eurooppaan alkaa tyrehtyä ja siinäpä ne on eväät sille jollekin, jonka suuruutta on vaikea ennustaa.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, joka saa ”polttoaineensa” kansantalouden kehitykseen kansainvälisestä kaupasta ja erityisesti Euroopasta ei säästy taantuman kurimuksesta. Onneksi meillä on tuotantorakenne tasapainottunut Nokian vaikutuksen heikkenemisen myötä. Myös metsäteollisuuden suuret saneeraukset ovat takanapäin, joskin merkittäviä järjestelyjä on edelleen vireillä. Oma pankkijärjestelmämme on varsin hyvässä kunnossa, mutta jos esim. kiinteistöjen arvot laskevat 20…40 %, niin jopa ollaan jenkkien tapaisessa ahdingossa.
Mielestäni on erittäin tärkeää, että taantuman alkuvaiheen kulmakerroin saadaan mahdollisimman pieneksi. Sitä työtä EU-tasolla poliittisesti tehdään. Kreikan + muitten ahdinkoon joutuneiden valtioiden saaminen tasapainoon on ensiarvoisen tärkeää. Suomelle joka edelleen saa voimansa (ylijäämää kuluvana vuonnakin on syntynyt reippaasti) viennistä Eurooppaan, jättäytyminen neuvottelupöydistä ja päätöksenteosta olisi tuhoisaa. Suomen kauppa Venäjän suuntaan on ollut positiivisessa kierteessä ja se antaa meille edelleen mahdollisuuksia. Valtiovallan tuki vientitoimille Venäjän suuntaan on enemmän kuin tarpeen ja siinä tulisi poliittisten päättäjien ottaa rohkea etunoja. Me osaamme kyllä tuottaa tavaraa ja palveluja, mutta ainakin PK- yritykset tarvitsevat vastavakuuksia mm. toimitusaikaisiin maksuihin. Käytännössä tarvitaan enemmän ”natsoja” Finnveralle. Kaikki toimet, joilla yritykset ja työpaikat saadaan pidettyä tikissä ovat välttämättömiä. Silloin meillä on mahdollisuus edes jollain tavoin pitää kuntien ja valtion palvelurakenteet toiminnassa ilman lisävelkaa. Niin – se lisävelka kun tarkoittaisi Portugalin ja Italian tietä.
torstai 2. kesäkuuta 2011
Kumulatiivinen Reaktio
Toissapäivänä Ahvenisen kauniilla kahviopysäkillä tuollainen sanahirvitys alkoi pyöriä päässä kun mietin tiedon siirtymistä eri tavoin. Myönnän, että erilaiset verkkolehdet kommenttipalstoineen ja tietysti sosiaalisen median välineet kiehtovat niin kovasti iltaisin, että TV-uutisetkin meinaa jäädä katsomatta. Tosin vartissa ahmaisee älyttömän ison tiedonvaihtomäärän ja sittenpä voi pohdiskella ja jalostaa maailman viestejä omassa nupissaan ja tarvittaessa laittaa oma kommenttinsa siis reaktio tietovälineitten ahnaaseen kitaan. On lähes käsittämätöntä miten nopeasti jonkun julkisuuden henkilön sanoma siepataan eri välineisiin ja siteerataan taas edelleen uusissa välineissä. Tätä minä tarkoitan kumulatiivisella reaktiolla. Yritysmaailmassa ennustetaan ja tarkastellaan mm. kassavirtaa aikaan sidottuna. Päivittäistä tai viikottaista kassavirtaa tärkeämpi on kumulatiivinen kassavirta eli paljonko kilisevää ennustetaan kertyvän tai päinvastoin vaikkapa puolen vuoden kuluessa. Tiedon tai paremminkin viestin perusyksikkö näyttäisi olevan viestin pituudesta riippuen minuutti-pari. Sen jälkeen alkaa kumulatiivinen reaktio. Osa puolustaa ja jalostaa viestiä, osa lähtee sitä torpedoimaan. Omien havaintojeni mukaan noin 12 tunnin kuluttua reaktio alkaa olla ohi ja parhaimmillaan viesti on kumuloitunnut satojen tuhansien aivolohkojen summaksi (miinusta tai plussaa). Esimerkkinä poliittinen viesti "Missä EU siellä ongelma", ei sinällään sisällä mitään faktaa, mutta sillä on ollut hirmuinen ohjaava vaikutus satoihin tuhansiin aivorustinkeihin. Mielestäni tietoliikenteen ja välitysvempaimien myötä kumulatiivisen reaktion käyttämisestä on tullut yksi vallankäytön mahtavimmista arsenaaleista. Runsas 20 vuotta sitten käsite "Tietoyhteiskunta" lanseerasi itsensä lävitse. Silloin ei ollut näkemystä siitä, millaisia mittasuhteita käsite tulee saamaan. Nyt voidaan tietoyhteiskunnan rinnalla puhua informaatiomaailmasta - tiedon jalkautuessa mobiiliverkkojen kautta taskuihin ja jopa kesämökin laiturin nokkaan. Onneksi ei vielä suoraan aivoihin, mutta ei sekään enää kaukana ole. Aivothan ovat olennainen osa "mobiiliverkkoa" ja rakenteeltaankin samansuuntaiset. Sielläkin tieto on nollien ja ykkösten yhdistelmää...
keskiviikko 18. toukokuuta 2011
Euroopan vakaus on paras takaus
Pohjois-Karjalan työttömyys on alimmillaan sitten 90 alkupuolen. Vienti maakunnasta vetää ja useita investointivirityksiä on meneillään. Omistajavaihdokset ikääntymisien myötä ovat edenneet odotettua paremmin esimerkkinä Valukumpu Oy:n siirtyminen Ounevan hoteisiin. Taustalla tapahtuu paljon - mutta harva ymmärtää miten tiukassa sidoksissa menestyksemme ja hyvin alkanut kasvu onkaan erityisesti Euroopan talouden vakauteen. Samanlainen tilanne Suomen lisäksi on lähes jokaisessa EU:n maassa ja erityisesti Saksassa, jonka kehitykseen nojaa keskinen Eurooppa. Se, että Kreikkaa ja erityisesti Portualia halutaan suojella talouskurimukselta ei johdu pelkästään solidaarisuudesta vaan myös itsekkyydestä ja omien etujen suojaamisesta. Nyt tarvitaan kipeästi jatkoaikaa kasvu-uran vakiinnuttamiseksi, että omat asiat eri valtioissa saadaan kuntoon. Kestävyysvajetta taitaa olla Norjaa lukuunottamatta jokaisessa maassa omiksi tarpeiksi. Onpa erittäin vaikea käydä Suomessa oman taloustilanteen kohentamiseen ja velkaantumisen pysäyttämiseen jos ulkopuolinen maailma keikkuu veitsen terällä ja jatkuva uhka varjostaa päätöksentekoa. Menetykset tulisivat olemaan moninkertaiset ja vaikutukset todella pitkäaikaiset. Se on vaan tosiasia, että hyvinvointiyhteiskuntamme perusta on 40 vuotta jatkuneessa ja onnistuneessa viennissä, osaamisen jatkuvassa kehittämisessä ja kovassa työntekemisessä kaikilla tasoilla.
lauantai 7. toukokuuta 2011
Populistit merrassa
On tullut otettua ehkä liikaakin kantaa politiikan kiemuroihin, mutta yrityselämän ja koko kansakunnan tulevaisuuden kannalta "päässä kihisee". Aamulla Erkki Liikasen haastattelussa kerrattiin presidentti ja sotaveteraani Mauno Koiviston puhetta 20 vuoden takaa. Tunnettu jahkailija sanoi sen, mitä populistien ja oman edun tavoittelijoiden pitäisi pysähtyä hattu kädessä kuuntelemaan - niin - juuri nyt. Kuuntelemaan pitää pysähtyä myös oppositioon vetäytymässä olevien puolueiden. Jotenkin aistin Maunon puheista suuren toivonkipinän - nyt olemme pitkästä aikaan pääsemässä sen oikean itsenäisyyden portille "pääsemme siis halutessamme päättämään omista asioistamme ja tulevaisuudestamme Isoissa Pöydissä". Näin on tapahtunut ja voiko joku todella olla sitä mieltä, ettei kaikki olisi tapahtunut Suomen eduksi ja menestykseksi.
Kunnioitetun Veke Vennamon lause "kyllä kansa tietää" tehosi 30 vuotta sitten. Taas sama kaava tehosi. Käytännössä kansa tietää juuri sen mitä "tiedon esille tuoja haluaa sen tietävän". Ei voi todellakaan syyttää tavan tallaajaa siitä, että ymmärtää asian niinkuin se vakavalla naamalla ja satoja kertoja sanotaan. Mutta onko se asia sitten todella oikea. Tärkeämpää kuin tehdä asiat oikein on se että itse asiat ovat oikeita. Jos vääriä asioita tekee oikein niin siitähän se vasta keitos syntyy. Nyt tätä soppaa tarjotaan populistien toimesta. Suomen asema Euroopassa ja globaalitaloudessa on todella vaikea hahmottaa ja kun se vielä helekutti vieköön muuttuu joka hetki. Ainoa oikea tie mielestäni on - kuten Koivistokin totesi, olla niissä pöydissä aktiivisesti mukana missä kansakuntien tulevaisuudesta päätetään.
Suhteellinen menestymisemme maailman taloudessa ja kansakuntana lähes kaikilla mittareilla mitattuna on erinomainen. Käsite suhteellisuus vaatii paneutumista. Kehittyvät maat (BRIC valtiot) ovat ottaneet valtikan käteensä ja heilläkin on oikeutensa ottaa osansa jaossa olevasta maailman talouden kakusta. Ilmiöt eivät ole meille mieluisia kun työpaikkoja häviää tuhatmäärin. Toistaiseksi EU on kuitenkin pärjännyt varsin hyvin. Pari-kolme vuotta sitten maailmaa kohdannut ehkäpä historian suurin taantuma jätti jälkensä, mutta selviäminen ilman yhtenäistä EU:ta ja EUROA olisi ollut todella tuskaista. Heikossa hapessa olevat valtiot eivät siitä kunnialla selvinneet eivätkä selviä.
Mielestäni kansakunnan etu vaatii oppositioon vetäytymässä olevien puolueiden tilanteen uudelleen arvioimista ja jopa paluuta mukaan johtotehtäviin. Tosiasia on, että tätä valtiota on johdettu hyvin yli 20 vuotta. Nyt tarvitaan kokeneita poliitikkoja neuvottelupöytiin. Untuvikoille on annettava aikaa opetella maailmanjärjestystä ja talouden pelisääntöjä kunnolla. Siitä voi kehittyä valmius nousta isompiin saappaisiin. Ei yrityksienkään johtoon ja avainhenkilötehtäviin voi siepata torilta porukkaa, joilla ei ole substanssia riittävästi. Jos nyt ei tule järki käteen niin Suomelle voi käydä ohraisesti vain sen takia, että "kansa tietää" mitä sen haluttiin tietävän, että MINÄ menestyisin.
Kunnioitetun Veke Vennamon lause "kyllä kansa tietää" tehosi 30 vuotta sitten. Taas sama kaava tehosi. Käytännössä kansa tietää juuri sen mitä "tiedon esille tuoja haluaa sen tietävän". Ei voi todellakaan syyttää tavan tallaajaa siitä, että ymmärtää asian niinkuin se vakavalla naamalla ja satoja kertoja sanotaan. Mutta onko se asia sitten todella oikea. Tärkeämpää kuin tehdä asiat oikein on se että itse asiat ovat oikeita. Jos vääriä asioita tekee oikein niin siitähän se vasta keitos syntyy. Nyt tätä soppaa tarjotaan populistien toimesta. Suomen asema Euroopassa ja globaalitaloudessa on todella vaikea hahmottaa ja kun se vielä helekutti vieköön muuttuu joka hetki. Ainoa oikea tie mielestäni on - kuten Koivistokin totesi, olla niissä pöydissä aktiivisesti mukana missä kansakuntien tulevaisuudesta päätetään.
Suhteellinen menestymisemme maailman taloudessa ja kansakuntana lähes kaikilla mittareilla mitattuna on erinomainen. Käsite suhteellisuus vaatii paneutumista. Kehittyvät maat (BRIC valtiot) ovat ottaneet valtikan käteensä ja heilläkin on oikeutensa ottaa osansa jaossa olevasta maailman talouden kakusta. Ilmiöt eivät ole meille mieluisia kun työpaikkoja häviää tuhatmäärin. Toistaiseksi EU on kuitenkin pärjännyt varsin hyvin. Pari-kolme vuotta sitten maailmaa kohdannut ehkäpä historian suurin taantuma jätti jälkensä, mutta selviäminen ilman yhtenäistä EU:ta ja EUROA olisi ollut todella tuskaista. Heikossa hapessa olevat valtiot eivät siitä kunnialla selvinneet eivätkä selviä.
Mielestäni kansakunnan etu vaatii oppositioon vetäytymässä olevien puolueiden tilanteen uudelleen arvioimista ja jopa paluuta mukaan johtotehtäviin. Tosiasia on, että tätä valtiota on johdettu hyvin yli 20 vuotta. Nyt tarvitaan kokeneita poliitikkoja neuvottelupöytiin. Untuvikoille on annettava aikaa opetella maailmanjärjestystä ja talouden pelisääntöjä kunnolla. Siitä voi kehittyä valmius nousta isompiin saappaisiin. Ei yrityksienkään johtoon ja avainhenkilötehtäviin voi siepata torilta porukkaa, joilla ei ole substanssia riittävästi. Jos nyt ei tule järki käteen niin Suomelle voi käydä ohraisesti vain sen takia, että "kansa tietää" mitä sen haluttiin tietävän, että MINÄ menestyisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)