Luovuus, osaaminen ja yrittäjyys Suomen voimavara

Yhteiskuntamme tarvitsee uusia pitkän tähtäimen painotuksia koulutukseen, hallintoon sekä työ- ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Suomalainen on ollut kautta aikojen luova ja kekseliäs. Sivistyksemme on syntynyt ruotsalaisuuden ja slaavilaisuuden yhteisessä kehdossa ja poikinut yhden maailman toimivimmista osaamisen kehittämisjärjestelmistä. Savupiipputeollisuus jätti pienyritystoiminnan ja yrittäjyyden merkityksen varjoonsa lähes 50 vuodeksi. Rakenteiden murroksessa ja suurteollisuuden kilpailukyvyn kadotessa on pk- yritystoiminta elänyt voimakasta kehitysvaihetta viimeiset 30 vuotta. Yrittäjyys on tänään ja tulevaisuudessa paljon enemmän kuin yrittäjä. Yrittäjämäinen toiminta on yhä useimmin osa työyhteisön kulttuuria. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisella on oikeus ja velvollisuus käyttää aivojaan ja omaa osaamistaan yrityksen ja työyhteisön kehittämiseksi. Ei riitä, että tekee asiat oikein ja hyvin; on pystyttävä pohtimaan, ovatko tehtävät asiat varmasti oikeita. Nyt jos koskaan tarvittaisiin aidosti ”oppivan organisaation” ja ”oppivan yrityksen” periaatteiden käyttöönottoa. Mielestäni luovuus, osaamisen kehittäminen ja yrittäjyys pitäisi saada läpileikkaavaksi kaikessa tekemisessä ja koulutuksessa.

Sinällään ”Luovat Toimialat” tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia uusien työtilaisuuksien synnyttämisessä. Hyvänä esimerkkinä on musiikki, jonka viennin arvo on kuluvana vuonna noin 40 MEUR. Viennin vauhdittajana on toiminut 2002 perustettu Musex, joka yhdistyi jokin aika sitten Fimicin kanssa muodostaen Music Finland ry:n. Jos viimeaikojen vauhti säilyy, niin vuosikymmenen lopulla voidaan hyvinkin saavuttaa useamman sadan miljoonan euron vienti. Koska jalostusarvo alalla on korkea, voi musiikkivienti pelkästään työllistää yli 10 000 henkilöä. Samansuuruisia lukuja esiintyy poistumasta paperi ja selloteollisuudessa viimeisen 10 vuoden ajalta.

Toki suurin vaikutus työllisyyteen ja vientiin saavutettaisiin luovuuden lisäämisellä vientiteollisuuden, matkailun ja vientiä tukevien asiantuntijapalvelujen tuotekehitykseen. Sekä luovuuden että yrittäjyyden vieminen osaksi organisaation toimintaa edellyttää uusajattelua työmarkkinajärjestöjen puolella. Miksipä ei yrittäjyyden opettaminen ja sen korostaminen voisi kuulua ay- liikkeenkin perussetteihin. Olen varma, että valtaosa yrittäjistä on valmis jakamaan tulosta työyhteisölle, joka yhdessä pystyy parantamaan yrityksen toimintaedellytyksiä ja pidentämään yrityksen ja oman työyhteisön elinkaarta.

Kuntauudistus ja julkisen hallinnon tehostaminen ovat kestoaiheita. Tarjotut porkkanat ja lääkkeet ovat enemmän tai vähemmän kosmeettisia. Tahtotila uudistuksiin ja muutoksiin tulisi syntyä enemmän rakenteiden sisältä. Onneksi julkisessa hallinnossa kuten yrityksissäkin sukupolvi on vaihtumassa. Nyt olisi tilaa luovuudelle, osaamiselle ja totta kai myös yrittäjyydelle. Siihen ei taida riittää vanhojen poliitikkojen kaartissa potentiaalia. Nuorennusleikkauksien myötä kaikkien puolueiden uudistuminen tulee saamaan vauhtia ja uudet kuntapäättäjät näkevät maailman laajemmasta horisontista kuin me vanhat homenokat.

Suomessa luova teollisuus työpaikkoina lienee samansuuruinen kaivosteollisuuden kanssa. Molemmat ovat tärkeitä. Suurin ero on siinä, että kaivamalla mineraalit maasta loppuvat mutta aivoissa ne vaan lisääntyvät mitä enemmän ja syvemmältä kaivetaan.