Mielenkiintoinen vuosi 2011

Taas kerran aloittelemassa erinumeroista vuotta kuin aikaisemmin. Täytyy todeta, että vuosi vuodelta maailman menon pohdinta tulee jännittävämmäksi. Tiedon tuottaminen ja erityisesti sen välittäminen ohjaavat kansainvälistä päätöksentekoa aina kansakuntien johtajista yksittäiseen pieneen ihmiseen. Tieto kumuloituu ja jalostuu milloin mihinkin suuntaan muutamassa tunnissa. Yksi itselle tärkeistä kirjoista 1600 luvun puolesta välistä "Go Rin No Sho" on edelleen ajankohtainen. Kirjan kirjoittaja Samurai Miyamoto Musashi opasti oppilaitaan mm. seuraavasti: "erota maallisten asioitten hyöty ja tappio", "näe pienet asiat kaukana ja suuret lähellä","kehitä vaistomaista arviointia ja kaiken ymmärtämistä", "havaitse näkymättömät", "ajattele rehellisesti" ja paljon muita hyvin syvällisiä ajatuksia. Hiukan tuntuu siltä, että japanilaiset johtajat ja poliitikot ovat unohtaneet viimeisen 20 vuoden aikana monille heikäläisille tärkeän oppisisänsä aivoitukset. Voi olla että japanilaiset liiaksi panostivat Amerikkaan ja Eurooppaan 70...90 luvulla ja seuraaminen mitä lähellä mm. Kiinassa on tapahtumassa, jäi vähäiselle huomiolle. Toki niin suuria näkemyseroja ja ristiriitoja taitaa noitten kansojen välissä olla, ettei hedelmällinen ja syvällinen yhteistyö millään osa-alueella ole helppoa. Eurooppa ja erityisesti EU-maat seuraavat tarkalla sihdillä Kiinan ja Intian talouksien nousua ja kun välissä on suuren Venäjän tarjoamat mahdollisuudet niin johan on syytäkin sihtailla ja "nähdä suuret asiat lähellä". Yksituumaisuutta EU-tasolla tarvitaan ja nyt pitäisi pienet direktiivijutut jättää taustalle ja keskittyä todella isoihin sekä kauaskantoisiin asioihin ja linjauksiin.

No, meillä häämöttää eduskuntavaalit varsin lähellä ja poliitikkojen puheet ovat sen mukaiset. Kansalaisten pelottelu ja muitten mollaaminen tehoaa kyllä edelleen, mutta mielestäni kriittisyys ja asioitten selvittäminen omia kanavia pitkin on äänestäjien keskuudessa huomattavasti yleisempää kuin esim. 80 luvulla ja tietysti helpompaakin. Mutta kyllä poikkeuksellisen suuria eroja ajatusmaailmoissa on siihen, miten asioita pitäisi viedä eteenpäin kansainvälisellä ja kansallisella tasolla. Ne jotka aikaisemmin ovat puhuneet ja toimineetkin kahtiajakautumista vastaan (köyhät vs. hyvätuloiset ja rikkaat), menevät nyt puheissaan paljon pidemmälle ja vaarana voi olla reippaat ylilyönnit, missä itse asian sisältö unohtuu kokonaan. Ratsastetaan mielikuvilla, huhuilla ja vihjailuilla. Uskoisin, että monet ihmiset itse haluavat päättää kuuluvatko he köyhiin jonkin epämääräisen luokittelun nimissä jos tulot ovat esim. alle 60 % keskiarvosta. Elämänlaatu velattomalla eläkeläisparilla, joka haluaa tulla pienillä menoilla toimeen, voi olla aivan eri luokkaa kuin 10 kertaa enemmän ansaitsevalla pariskunnalla, jonka ympärillä häärää jos jonkin näköistä sukankuluttajaa ja hoidettavaa ja vahdittavaa omaisuutta on kerätty ja siroteltu milloin mihinkin. Stressinhän se siitä pukkaa. Kannattaa muistaa ja huomioida, että isot elämisen edellytykset kuten aika, hengitysilma ja ajattelu ovat ilmaisia. Toivon kaikille blogia tähän saakka lukeneille oikein antoisaa ajassa ajattelua kuluvalle vuodelle. Niin ja jalkauttakaa positiiviset sekä omaa ja lähimmäisten elämänlaatua kohentavat ajatukset käytäntöön.