Poikkeaman havaitseminen synnyttää ajattelun

Mistä syntyy uuden luominen? Mikä neuvoksi kun tavoitteet eivät toteudu tai ylipäätään tavoitteiden asettaminen ei onnistu? Olemassa olevat mallien, trendien, muotivirtauksien ja ns. "hyväksyttyjen toimintatapojen" seuraaminen näyttää ohjaavan yhä enemmän käyttäytymistä. Kiire osallistua mahdollisimman moneen aktiviteettiin ja jopa liiallinen uppoutuminen sosiaalisen median verkostoihin voi mielestäni olla karhunpalvelus oman luovuuden kehittämisessä. Tärkeäksi muodostuu asioitten määrä, joissa ollaan mukana ja pohdinta, onko asiat todella oikeita, unohtuu. Poikkeaminen jopa omasta arvomaailmasta tapahtuu salakavalasti, koska poikkeaman synnyttämä ero on alkuvaiheessa pieni, mutta ajan saatossa ero kasvaa. Tilannetta voi verrata kahteen tiehen jotka risteyksestä lähtevät vain hieman eri suuntaan. Välimatka (poikkeama)ei alkuvaiheessa tunnu suurelta kun toinen tie näkyy, mutta matkan edetessä välimatka kasvaa ja lopulta tie katoaa kokonaan näkyvistä. Poikkeama voi kasvaa niin suureksi, että kun se havaitaan, poistaminen voi osoittautua lähes mahdottomaksi.

Olen blogeissani usein ottanut kantaa luovuuteen ja mitä pidemmälle oma yrittäjäurani on etenemässä sitä tärkeämmäksi itselleni on noussut luovuuden "opiskelu" ja sen hyväksi käyttö omassa työssäni liikkeenjohdon ja organisaatioiden konsulttina ja valmentajana . Yrittäjän ja myös kokonaisten organisaatioiden yksi pahimmista vaaroista on "urautuminen", mikä vääjäämättä johtaa ennen pitkää väärälle tielle. Mahdollisia poikkeamia oman ja ympäristön välillä ei aktiivisesti tarkkailla. Tavoitteiden asettamisesta tulee rutiinia jos niitä edes viitsitään ylipäätään asettaa. Ollaan jopa tyytyyväisiä että ongelmia, haasteita ja konflikteja ei synny ja/tai ongelmat lakaistaan kiireen vilkkaa maton alle ennenkuin muut niitä huomaavat. Yritysmaailmassa uusien tuotteiden ja palvelujen synnyttäminen sekä olemassa olevien parantaminen on pidemmällä tähtäimellä menestyksen edellytys. Jo tästä syystä yrittäjän, avainhenkilöitten ja koko organisaation tulisi positiivisessa hengessä havainnoida poikkeamia ja aikaisempaan tekstiini viitaten myös niitä pieniä. Konflikti organisaation sisällä voi ollakin "onnen päivä" kun sitä osataan oikealla ja luovalla tavalla lähestyä ja ratkaista. Ongelmat tulisikin nähdä haasteina, joitten kimppuun käydään heti kun ne havaitaan.

Ajattelu ja erityisesti uusajattelu tarvitsee poikkeamia. Jos nykytila ei vastaa tavoitetilaa, poikkeama (= nykytilan ja tavoitetilan ero)on olemassa ja edellytykset ajattelulle syntyneet. Poikkeama ja sen havaitseminen on päävärkin käytön näkökulmasta suuria hetkiä. "Vihdoinkin aivot saavat arvoistaan työtä" ja kapasiteettiahan riittää peräti 24 h vuorokaudessa. Kaikilla meillä on kutakuinkin samanmoiset mahdollisuudet aivojen suhteen ja jos emme itse aseta esteitä aivojen käytölle niin johan tuloksia alkaa syntymään.

Joten - nyt porukalla poikkeamien metsästykseen niin saamme ajattelun käyttöön ja estämme aivojen näivettymisen.